Taksilain uudistukselta 2025 odotetaan alan toimijoiden keskuudessa paljon, erityisesti alan luottamuksen, turvallisuuden ja ammattimaisuuden palauttamiseksi. Lauri Kovasen mukaan vaarana kuitenkin on, että käytettävät keinot eivät palvele kokoalan kehitystä tarkoituksenmukaisesti.
Lakiuudistusta tehtäessä asiaa pitäisi tarkastella riittävän laajasti. Lauri Kovanen huomauttaa, että tämän päivän Suomessa henkilöliikenne on paljon muutakin kuin perinteistä tolpalta tarjottavaa tai asiakkaan lennosta nappaamaa taksipalvelua, sekä yhteiskunnan ajoja.
Alustatalous, älyteknologia ja muut erikoisajot ovat synnyttäneet maahamme kutsu- ja tilausliikenteen alan, jossa kuljetuksen voi tilata digitaalisesti ennalta määritettyyn hintaan. Vaikka tämä sektori poikkeaa suuresti perinteisestä taksipalvelusta, asia on sivuutettu lainvalmistelussa.
On ymmärrettävää, että näissä vaatimukset ovat erilaiset kuin vaikkapa suurlähetystöillä. Tämän vuoksi Taksiliiton korostamien yhteisten pelisääntöjen tulisi olla lakeja, jotka määrittävät mm. turvallisuustekijöitä.
Olisi kuitenkin erikoista, että laissa määritettäisiin tietty kielitaito tai taksamittari raportointivelvoitteen sijaan. Nämä synnyttäisivät herkästi epäterveen mittaritoimijoiden markkinan tai rajoittaisivat ulkomaalaisten työllistymistä tehtävissä, joissa asiakas ei itsekään ole suomenkielinen. Laadun ja lakien noudattamisen tulisi perustua yrityksen eikä yhteiskunnan vastuuseen, eikä mitään lakeja tulisi säätää vain varmuuden vuoksi.
Mutta palataanpa vielä alkuun. Kesällä 2018 voimaan astunut liikennepalvelulaki muutti taksipalveluiden toimintakenttää dramaattisesti. Siihen asti taksiyrittäminen oli ollut Suomessa liikennelupien suhteen tiukasti säänneltyä. Käytännössä henkilön tuli toimia taksinkuljettajana 10–15 vuotta, ennen kuin hänen oli mahdollista ryhtyä taksiyrittäjäksi ja hakea liikennelupaa yhdelle ajoneuvolle.
Anne Bernerin johdolla vuonna 2018 läpi viedyn liikennepalvelulain myötä luovuttiin taksien asemapaikoista sekä lupa kiintiöistä. Alan toimijat pystyivät ensimmäistä kertaa liikennöimään rajattomalla määrällä autoja ja kasvattamaan liiketoimintaansa markkinaehtoisesti.
Uudistus tapahtui vauhdilla, ja herätti samalla laajaa kritiikkiä, sillä lain valmistelussa ei ollut otettu huomioon esimerkiksi Ruotsista kantautuneita varoituksia. Epäkohtia on sittemmin pyritty korjaamaan liikennepalvelulain korjaussarjalla heikolla menestyksellä.
Avautunut markkina loi uusia mahdollisuuksia
Lauri Kovanen näki muutoksessa kuitenkin isoja mahdollisuuksia uudentyyppiselle toiminnalle.
– Heti kun saimme vuonna 2017 tiedon siitä, että uusi liikennepalvelulaki tulee menemään läpi, päätimme rakentaa täysin toisentyyppisen mallin. Sitä ennen liiketoimintamme oli perustunut vanhan sääntelyn määrittämään konseptiin, hän kertoo.
Markkinan uudistuessa vuonna 2018 yhtiö lanseerasi hotelliautopalvelun. Seuraavana vuonna haettiin leveämpiä hartioita yhdistämällä Helsinki Limo ja CHARTER919 yhtiöt.
Aggressiiviset kasvutoimet hyytyivät pian koronavuosiin, joiden aikana tehdyt rajoitukset ja sulkutilat kurittivat alaa ankaralla kädellä. Onneksi yhtiöllä oli rahoitukset kunnossa, ja siitä samoin kuin muista sen jälkeen vastaan tulleista yleistä talouskasvua uhkaavista kriiseistä on selvitty.
– Päätimme panostaa vahvasti digitaalisiin toimintoihin rakentamalla niihin uudenlaisen, kattavan palvelun. Tarjoamme sopimusasiakkaille omat portaalinsa, joista tilaaja pääsee suoraan omaan asiakkuuteensa tarkistamaan haluamansa kaluston saatavuuden ja tilaamaan palvelun digitaalisesti, hän kertoo.
Palvelusta voi tarkastella kuljetusten hintoja kalustoluokittain, ja tehdä, muuttaa sekä perua tilauksia, samoin kuin seurata tilaushistoriaa ja laskutusta. Asiakas saa automaattisen seurantalinkin avulla samalla käyttöönsä auto- ja kuljettajatiedot.
– Yritysasiakkaat ovat meille tärkeitä ja haluamme varmistaa, että kalustoa olisi aina riittävästi ensisijaisesti heidän käyttöönsä. Portaaliin luodaan laskutustili yritykselle, samoin kuin alatilit joko käyttäjille henkilökohtaisesti tai ryhmittäin tarpeen mukaan räätälöiden, hän valottaa.
Asiakaslähtöinen malli on otettu hyvin vastaan, ja yritysasiakkaiden määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Erityisesti suuryritykset ovat löytäneet mallin, jossa kaikki palvelut löytyvät yhden varjon alta, joka tehostaa ja säästää resursseja.
Taksamittari ja katolla loistava kupu eivät kuulu edustusautoon
Helsinki Limo on tilaus- ja edustusautopalvelu, joka ei tarjoa lainkaan perinteisiä taksikuljetuksia. Kalustosta löytyvät uudet Business, Electric ja Luxury Sedanit, Business minivanit, mini- ja midibussit, linja-autot sekä kruununjalokivenä Suomen markkinan ainut uusi Mercedes S Maybach.
Täysin uusi palvelumalli on yhdessä automaation ja tekoälyn kanssa mahdollistanut yhtiölle voimakkaan kasvun ilman vastaavaa hallinnollista taakkaa. Kalustoa yrityksellä on tätä nykyä vajaan 50 ajoneuvon verran.
– Esimerkiksi monet suuryhtiöt ovat luopuneet virka-autoista ja päätyneet ulkoistamaan kuljetuspalvelunsa. Konseptimme keskittää heille saatavuutta tarpeen mukaan, sekä säästää paljon ylimääräistä työtä ja matkalaskuista aiheutuvaa vaivaa. Nykyisessä taloustilanteessa tämä on noussut entistä ajankohtaisemmaksi ja toimivammaksi malliksi, Kovanen huomauttaa.
Hän harmittelee, että juuri kun Suomeen on saatu rantautettua kansainvälisen tason palveluita, haasteeksi nousee liikennepalvelulain takaisinveto.
– Se halutaan toteuttaa vieläpä siten, että kaikki muutkin toimijat joutuisivat jatkossa pitämään taksimaailmaan kuuluvia elementtejä, kuten taksikupua, taksamittaria sekä ikkunaan liimattavaa hinnastotarraa autossa, vaikka niiden käytöstä olisikin vapautettu. Nämä eivät sovellu lainkaan edustuskuljetuksiin ja niiden vaatiminen yrityksiltä, jotka eivät aja koskaan näille kuuluvia ajoja on turhaa byrokratiaa ja kuluja, Kovanen kritisoi.
Hän huomauttaa, että edustuskuljetuksissa tällaiset taksiautotunnukset ovat täysin vieraita, eivätkä tuo mitään lisäarvoa palvelulle. Päinvastoin, esimerkiksi tietyille arvotason valtiovieraille ajoneuvon tunnuksettomuus voi olla turvallisuussyistä suorastaan kriteeri.
Uuden lain tulee tukea kasvua, tervettä kilpailua ja erikoistumista
Taksiliiton uuteen taksilakiin vaatima taksamittari on Lauri Kovasen mukaan muutenkin vanhentunutta teknologiaa, jota ei tulisi pakottaa yrityksille lain voimin. Lainsäätäjän tehtävä on hänen mielestään tarjota riittävän laaja keinovalikoima yritysten raportointivelvoitteen täyttämiseen.
– Kyse ei ole muusta kuin paluusta vanhaan. Maailma menee eteenpäin, autot sähköistyvät ja tulevaisuudessa näemme niissä vielä paljon erilaisia älyteknologian ominaisuuksia. Meidän on suunnattava katse tulevaan, eikä juututtava eiliseen, muuten tipahdamme kehityksestä, hän korostaa.
Taksamittari ei Kovasen mukaan muutenkaan ole oikea tai tehokas keino estää pimeää ajoa.
– Väärinkäytöksiin tulee puuttua ja sanktioiden tulee olla riittävän kovat, jotta harmaa talous saadaan kuriin. Rikosrekisterivaatimuksen kiristäminen siivoaa jo itsessään räikeimmät tapaukset myös harmaasta taloudesta. Me toimitamme asian mukaiset raportit verottajalle, ja Traficom saa tiedon kalustolla ajetuista kilometri määristä vuodessa. Näiden rajapintoja tulisi laajentaa, hän painottaa.
Valtiovallan tulisi raportointia vaatiessaan jättää useampia vaihtoehtoja sille, miten se tapahtuu.
Taksamittarien asentaminen 50 edustusautoon on Helsinki Limon kaltaiselle yritykselle hintava ja Kovasen mukaan ennen kaikkea täysin tarpeeton toimenpide. Mittarien vaatiman investoinnin ohella yritykselle aiheutuu kohtuuttomasti lisäkustannuksia siitä, että autoja joudutaan siirtelemään mittariasennuksiin ja -huoltoon, ja samalla ajoneuvojen vaihto hidastuu.
– Yhä useampi auto toimii tulevaisuudessa sähköllä. Kuka ottaa vastuun siitä, jos hintavaan ajoneuvoon tulee sähkövika taksamittarin vuoksi – mittarinasennuspa ja vai Traficom, hän kysyy.
Kovanen näkeekin taksamittarin käyttöön pakottamisessa pelkästään huonoja puolia. Se voisi synnyttää esimerkiksi epäterveen kilpailutilanteen, jossa mittaritoimittajille kasaantuisi liikaa hinnoitteluvaltaa.
– Meillä on toimiva asiakaspalvelujärjestelmä, johon pitäisi nyt kehittää erikseen joko todella hankala integraatio tai vaihtoehtoisesti jokainen yksittäinen kuljetus pitäisi kopioida manuaalisesti näppäilemällä taksamittariin. Jokainen ymmärtää, että tällaisen uudistuksen aiheuttama työmäärä olisi valtava ja vain kasvattaisi kuluja ja virhemarginaalia, sekä heikentäisi palvelua, hän toteaa.
Pakkosuomea turisteille ja diplomaateille?
Myös kielivaatimusta ollaan kiristämässä hyvin kapeanäköisesti, kun ratkaisujen pitäisi sen sijaan olla asiakaslähtöisiä ja vastuun laadusta yrityksillä itsellään.
Lakiesityksessä edellytetään kuljettajalta riittävää suomenkielentaitoa. Tämän varmistamiseksi pitäisi osallistua 21 tunnin koulutukseen. Kyseisellä kohdalla pyritään ilmeisesti vastaamaan esimerkiksi KELA-kyytiä käyttävien asiakkaiden tarpeisiin. Yhden asiakasryhmän vaatimusten ei tulisi kuitenkaan voida sulkea ulkomaalaisten työmarkkinaa esimerkiksi niiden ajojen osalta, joissa asiakaskin on ulkomaalainen. Selvyydeksi että nykyään Suomessa ei saa esimerkiksi palvella vain ulkomaalaisia vain englanniksi.
– Meillä tarve voi kuitenkin olla aivan toisenlainen. Palvelemme muun muassa diplomaatteja ja valtiovieraita. Niinpä me ja asiakkaamme hyötyisimme sen sijaan ranskan- ja englanninkielentaitoisesta kuljettajasta, jolla on työkokemusta vastaavista tehtävistä vaikkapa Brysselistä. Emme me häntä taksitolpalle ja Kela-ajoihin ole vaatimassa, hän muistuttaa.
Kovanen ihmettelee miksi edustuskuljetusten alaa halutaan väkisin pakottaa saman sääntelyn alle julkisen katu- ja tolppataksijärjestelmän kanssa. Helsinki Limo onkin vastustanut voimakkaasti lakiesitystä.
– Kaikissa kehittyneissä maissa alustatalous, tilausajo ja taksit toimivat sopusoinnussa – miksei se olisi meillä Suomessakin mahdollista?
Perinteiset taksit näkevät asian hänen mukaansa liian suppeasti ja haluavat taksitolpalle kaikille samat säännöt. Helsinki Limo on esittänyt keinoksi nykyisen taksilain jakamista kaikkien tunnistamaan Taksiliikenteeseen ja Kutsuliikenteeseen, jossa kyyti perustuu aina ja vain asiakkaan tietoiseen valintaan.
– Jako poistaisi pitkälti aplikaatiotaksi asemilta. Vaihtoehtoisesti tolpiltakin palvelevien tulisi täyttää Taksiliikenteen vaatimukset, jotka perustuvat kyytien satunnaisotantaan, Lauri Kovanen Helsinki Limosta toteaa.
Helsinki Limo
+358 100 3000 (1,75€/puhelu)
www.helsinkilimo.com