Raskas teollisuus tarvitsee raiteita

Vetoomus LuumäkiJoutseno-kaksoisraiteen rakentamiseksi

Suomen suurimmat rautatierahdin volyymit liikkuvat Kaakkois-Suomessa. Vilkas tavaraliikenne perustuu Suomen merkittävimmän metsäteollisuuskeskittymän ja muun raskaan vientiteollisuuden tuotantoon.

Vientiteollisuuden perusedellytyksenä on toimiva liikennejärjestelmä alempiasteisesta tieverkosta lähtien. Pelkästään Etelä-Karjalassa, metsäbiotalouden suurmaakunnassa, käytetään puuta yli 15 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se on ylivoimaisesti eniten Suomessa. Rekkakuormiksi muutettuna Etelä-Karjalan puuraaka-aineiden kuljetukset tarkoittaisivat yli 300 000 rekkaa vuodessa: päivää kohden siis 850 rekkakuormallista. Vaikka osa raaka-aineista kuljetettaisiin vesiteitse, on selvää, että ilman toimivaa raideliikennettä ei ole myöskään menestyvää metsä- ja muuta vientiteollisuutta.

Etelä-Karjalan liitto ja kaupungit, Etelä-Karjalan kauppakamari ja Yrittäjät sekä UPM Kaukas ja Stora Enson Imatran tehtaat korostavat, että rautatiekuljetukset ovat Etelä-Karjalan vientiteollisuuden elinehto, koska kuljetettavat tavaramäärät ovat massiiviset. Kumipyörästrategian sijaan on välttämätöntä luoda edellytyksiä sujuvalle, kustannustehokkaalle, turvalliselle ja vähäpäästöiselle raideliikenteelle ja vastata geopoliittisen tilanteen mukanaan tuomiin liikennevirtojen muutoksiin.

Luumäen ja Joutsenon väli Karjalan radalla on ollut jo aiemmin yksi Suomen vilkkaimmista yksiraiteisista rataosuuksista, ja sen tavaraliikenteen volyymi on kasvanut entisestään: 36 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2023. Liikennevirrat ovat muuttuneet, koska raaka-aineita rajan pinnassa oleville tehtaille ei tuoda enää Venäjältä, eikä Saimaan kanavaa käytetä kuljetusväylänä. Luumäki–Joutseno-osuus Karjalan radalla on ollut jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa vientiteollisuuden kannalta kriittinen pullonkaula.

Vetoamme pääministeri Petteri Orpon hallitukseen, että se käynnistää hallitusohjelman mukaisesti kaksoisraiteen rakentamisen välillä Luumäki–Joutseno ja osoittaa sille tarvittavan määrärahan, 40 miljoonaa euroa, vuoden 2025 budjettiin ja varautuu loppurahoitukseen, 222 miljoonaa euroa, tulevien vuosien kehyksissä.

Luumäki–Joutseno-välityskyvyn parantaminen ja nopeudennosto on Väylän investointiohjelmassa 2025–2032 (262 M€), ja hallitusohjelmaan hanke on kirjattu nimellä ”Karjalan radan kehittäminen, Luumäki–Imatra, 2. vaihe” (215 M€). Uudessa TEN T-asetuksessa Karjalan rata kuuluu Lappeenrantaan saakka osaksi ydinverkkoa.

Luumäen ja Joutsenon välisen kaksoisraiteen ratasuunnitelma ja kaavoitus ovat valmistumassa vuoden 2024 lopulla, ja hanke on rakentamisvalmiudessa ja käynnistettävissä vuonna 2025.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ohjelmassaan linjannut, että raideliikenteestä tehdään entistä kilpailukykyisempi liikennemuoto lähes 1,4 miljardin euron erillisellä investointipaketilla. Tässä valtiontalouden tilanteessa hallituksen tulee kohdentaa liikenneinvestointeja niihin akuutteihin, hallitusohjelmaan kirjattuihin hankkeisiin, jotka tukevat vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä ja tuovat näin hyvää kansantalouteen. Liikennejärjestelmää tulee kehittää todellisiin elinkeinoelämän tarpeisiin pohjautuen.

 

Lisätietoja:

Satu Sikanen
maakuntajohtaja
0400 661 318, satu.sikanen@ekarjala.fi

Jukka Kopra
maakuntahallituksen puheenjohtaja
0400 515 066, jukka.kopra@eduskunta.fi

Remember Me

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.