Linja-autoalan yritykset ahtaalla koronan vuoksi

Suomessa bussiliikenteen osuus julkisen liikenteen matkustajista on lähes 60 prosenttia. Joukkoliikenteessä linja-autojen osuus on pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta noin 85 prosenttia, mutta sielläkin valtaosa matkoista taitetaan bussilla.

Maamme kahden miljoonan ajokortittoman kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva liikkuminen on siten pitkälti linja-autojen varassa. Verkosto muodostuu työssäkäyntialueiden lisäksi kaupunkien välisistä linjoista ja haja-asutusalueiden bussiliikenteestä. Kaikkiaan matkustajia on ollut koko maassa normaalisti 360 miljoonaa vuodessa.

Jäsenkysely paljasti karun tilanteen
Linja-autoalan kilpailu on ollut maassamme kovaa ja alan kannattavuus lujilla jo pitkään. Näin on erityisesti pikavuoroliikenteen puolella, jonka tarjonta on myös laskenut kuluneiden vuosien aikana. Vaikka matkailuliikenne on oma lukunsa, senkin tila on ollut lähtökohtaisesti tiukka.

Linja-autoala oli ensimmäisiä sektoreita, joihin koronakriisi iski koko voimallaan. Poikkeustilannetta on tarvottu nyt lähes vuosi eteenpäin, ja epidemia vaikuttaa edelleen.

– Linja-autoliikenteen sisällä toiminnot ovat eriytyneet siten, että kaupunkiliikennettä on  pidetty yllä julkisin varoin. Ja vaikka tilanne vaihtelee aluekohtaisesti, on se isossa kuvassa tarkasteltuna erittäin valitettava, Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä toteaa.

Yritysten osaa hän kuvailee enemmän tai vähemmän katastrofaaliseksi: matkailuliikenteessä heikomman kysynnän alueilla on edelleen ongelmia, samoin pitkänmatkan liikenteen parissa.

– Nyt odotetaan sitä, että matkustajat rohkaistuisivat matkustamaan enemmän. Ja viitteitä patoutuneesta kysynnästä on kyllä nähtävillä. Mutta kuinka kauan paluu normaaliin kestää, se jää nähtäväksi. Kriisin seuraukset ovat pitkäaikaisia ja myöskin rakenteellisia, hän huomauttaa.

Linja-autoliiton huhtikuussa tekemän jäsenkyselyn tulokset ovat karua luettavaa. Siihen vastanneista 41 prosenttia ilmoitti yrityksen liikevaihdon vähentyneen yli puolella.  50 prosentilla yrityksistä on yhä henkilöstöä lomautettuna ja jopa 40 prosenttia toimijoista on joutunut irtisanomaan väkeään.

Valtaosa, jopa 88 prosenttia yrityksistä on poistanut ajoneuvoja liikennekäytöstä. Epävarmuus tulevaisuudesta on lisääntynyt. Vain kolmannes uskoi yrityksen ehkä selviävän koronakriisistä, ja noin kymmenesosa pelkäsi yrityksen joutuvan lopettamaan toimintansa. Monissa yrityksissä kritisoitiin valtioneuvoston toimenpiteiden aikataulua; noin 40 prosenttia koki valtioneuvoston suunnitelmat rajoitustoimien asteittaisesta poistamisesta myönteisiksi.

Muutenkin leimaa antavaa on epävarmuus tulevaisuudesta. 60 prosenttia vastanneista uskoi kestävän vielä kuukausia, jopa vuoden, ennen kuin matkustajat palaavat joukkoliikenteen käyttäjiksi. Liki neljännes arvioi luottamuksen paluun kestävän jopa reilut 1,5 vuotta.

Tilaus- ja matkailuliikenne
Takavuosina tapahtunut rakennemuutos on kohdellut kovalla kädellä maaseudun haja-asutusalueita. Linjaliikenteen supistusten vuoksi linja-autoyritysten toiminta on ollut monessa pienemmässä kunnassa lähes kokonaan koulukuljetusten varassa. Linja-autoalan yritykset ovatkin etsineet uutterasti uusia markkinoita. Koronakriisin iskettyä Suomeen jouduttiin takaisin lähtöruutuun – paitsi ettei enää ollut minne lähteä.

Käytännössä tilaus- ja bussimatkailu on ollut pysähdyksissä jo vuoden ajan. Keväällä 2020 alan yritysten varauskalenterit sulivat tyhjiin parissa päivässä. Suurimmalla osalla yrityksistä ei ole tullut tämän viimeisen kyselyn mukaan enää lainkaan uusia tilauksia. Tilausliikenteen toimijoista 95 prosenttia ilmoitti liikevaihtonsa vähentyneen yli puolella. Markkinaehtoisen liikenteen yrityksistä liki 40 prosenttia ilmoitti liikevaihdon romahtaneen niin ikään 50 prosenttia.
Linja-autoliitto vetosikin 19.4.2021 julkaisemassaan tiedotteessa päättäjiin ja puhui koronarajoitusten purkamisen puolesta. Yritysten ja työpaikkojen säilymisen kannalta olisi sen mukaan myös ensiarvoisen tärkeätä, ettei uusia liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia tulisi.

Linja-autoyritysten rooli vapaa-ajan ja arjen mahdollistajana on maassamme merkittävä. Tämän vuoksi Suomen pitäisi koronan exit-strategiassaan huomioida paluupolku takaisin linja-auton kyytiin. Liitto painotti, että tämä mahdollisuus olisi turvattava koko maassa.

Kesäkaudella koulukuljetukset ja koulujen retket jäävät tänä vuonna pois, eli liikennöinnin elpyminen kesäksi ei näytä todennäköiseltä. Liitto katsoo, että tapahtuma-alan ja lasten- ja nuorten harrastustoiminnan sekä lähi- ja kotimaanmatkailun avautuminen toisi kuitenkin edes hitusen valoa tunnelin päähän.

– Muuten odotukset suuntautuvat aikaisintaan ensi syksyyn, Mäkilä toteaa.

Mäkilän viesti kuntapäättäjille onkin, että nyt pitäisi olla kestävyyttä ja pidempää näkymää liikennepoliittisiin päätöksiin.

– Vaikka matkustaminen onkin vähentynyt, ei joukkoliikennejärjestelmän tarve ole kadonnut mihinkään. Päinvastoin, tämä on niitä tulevaisuuden kulkumuotoja, ja tässä on lukuisia tekijöitä, jotka puhuvat sen puolesta.

Ympäristöasiat huomioon
Moni muukin on huolissaan siitä, miten alan jatkuvuus turvataan tulevaisuudessa. Kun normioloihin kerran palataan, ihmisten on päästävä töihin ja pystyttävä hoitamaan asiointinsa. Yksinomaan bussiyritysten vastuulle taakkaa ei pidä sälyttää. Linja-autoliitto huomauttaakin, että työmatkaliikenne on edelleen oleellinen osa yhteiskuntaa, sillä kaikki eivät ole etätöissä.

Maailma muuttuu ja ympäristöasiat ovat edelleen esillä.  Tänä vuonna voimaan astuva puhtaiden ajoneuvojen direktiivi, Clean Vehicle’s Directive velvoittaa muun muassa julkista sektoria huomioimaan päästöt uusien ajoneuvojen hankinnoissa.

Liiton mukaan linja-autoalalla on vahva tavoite tehdä joukkoliikenteestä vähäpäästöistä, ja tämä tulisi ottaa voimakkaasti huomioon elvytyspäätöksiä tehdessä. Hallituksen valitessa ilmastotoimia yhtenä painopisteenä tulisi olla puhdas työmatkaliikenne. Turvaamalla joukkoliikenteen edellytyksiä taataan myös alan työpaikkojen säilyminen ympäri Suomen.

Linja-autoala kantaa vastuuta tulevaisuudesta. Bussi on tänä päivänä entistä ympäristöystävällisempi tapa liikkua ja vähentää lisäksi ruuhkia. Jos yhdessä henkilöautossa matkustaa keskimäärin 1,5 henkilöä, niin yksi linja-auto korvaa 200 metrin pitkän henkilöautojonon. Euromoottorinormien ja biopolttoaineiden käyttöönoton myötä linja-autoliikenteen päästöt ovat vähentyneet merkittävässä määrin. Ensimmäiset sähköbussit on myös saatu liikenteeseen.

– Linja-autoliikenne on varsinkin kaupunkiseuduilla hyvin vahvasti siirtymässä fossiilisista polttoaineista muihin käyttövoimiin, Mäkilä huomauttaa.

Tämän kriisin selättämiseen tarvitaan siis luottamusta ja uskoa siihen, että järjestelmää kannattaa pitää yllä. Ja pallo on Mäkilän mukaan kuntapäättäjillä, sillä ilman kaupunkien rahoitusta se ei ole mahdollista.

Elämä jatkuu kriisin jälkeenkin
Pidempimatkainen liikenne taas elpyy ainoastaan matkustajakysynnän kautta. Kun odotukset ja luottamus matkustamisen turvallisuuteen palautuvat, silläkin saralla voidaan nähdä muutos parempaan.

– Viime kesästä meillä on kokemuksia, että kun tautitilanne helpotti, matkustajamäärät lähtivät pian nousuun ilman että siitä olisi ollut mitään valitettavia epidemiaseurauksia, hän toteaa.

Mika Mäkilä perää eri toimijoilta vastuullisuutta tiedottamisessa. Viranomaisviestinnässä ongelmana on ajoittain ollut hänen mukaansa viestin kohdentuminen. Yleisellä tasolla on tuotu esille huolta samaan aikaan kun yritykset ovat yrittäneet toimia alakohtaisen sääntelyn puitteissa tarkasti viranomaisohjeiden mukaan. Tämän seuraukset ovat olleet yrityksille kovat. Yrityksille on sadellut yllättäviä peruutuksia vain siksi, ettei covid-viestinnässä ole osattu huomioida aluekohtaisia eroja.

– Toisaalta Traficomilla on kyllä huomattu, että sekä yritykset että asiakkaat ovat toimineet epidemian aikana vastuullisesti. Ainoastaan kaksi aluetta on ollut rajoituspäätösten kohteena, ja sielläkin tilanne on saatu nopeasti haltuun, hän summaa.

Palvelutason ei pidä antaa romahtaa, jos linja-autoliikenne halutaan pitää varteenotettavana kulkumuotona myös jatkossa. Nyt on aika varmistaa, ettei maamme viimeinenkin linjaliikenneverkosto olisi muisto vain tämän kriisin jälkeen, ja ettei tavallisten ihmisten olisi pakko siirtyä yksityisautoiluun.

Linja-autoliitto ry on kaikkien Suomessa linja-autoliikennettä harjoittavien ja muita henkilökuljetuspalveluita tarjoavien henkilöliikenneyritysten ammatillinen yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö markkinaehtoisessa, sopimus- ja matkailuliikenteessä. Liitto edistää ennakoivalla edunvalvonnallaan toimialan yhtenäistä ja yhdenmukaista kehitystä.

Toimittanut: Irmeli Kojonen

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on google
Share on whatsapp
2020_ARI_banneri_468x100_120dpi

UUSIN LEHTI

Tilaa uutiskirje

Kooste kuljetusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kerran viikossa

Tulevat tapahtumat

19 marraskuun, 2021-
21 marraskuun, 2021

kyrömek

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.