Bensiini kuluttajakyselyn suosituin käyttövoima – ero on selvä täyssähköautoja suosiviin työsuhdeautoilijoihin verrattuna

  • Yritysautoilukumppani Drivalia Lease Finlandin kuluttajakyselyn mukaan bensiini on käyttövoimista suosituin niin uuden kuin käytetynkin auton hankinnassa. Täyssähköautot ja ladattavat hybridit ovat yhteenlaskettuina lähes yhtä suosittuja bensiinin kanssa uutta autoa ostettaessa.
  • Kuluttajien ostopäätöksissä ja yritysten työsuhdeautojen autopolitiikoissa on selvä ero ilmastovaikutusten painotuksessa. Uusista työsuhdeautoista jo 65 prosenttia on täyssähköautoja.
  • Tärkeimmät hankintaan vaikuttavat tekijät ovat luotettavuus, käyttökustannukset ja auton käyttötarve. Ympäristöystävällisyys merkitsee päätöksessä vain 5,8 prosenttia. Auto ostetaan yleensä omaksi ja käytettynä.
  • Autolla on edelleen statusarvo, ja mainonnalla vaikutetaan mielikuviin.

Yritysautoilukumppani Drivalia Lease Finland kysyi kuluttajilta uuden ja käytetyn auton hankintaan liittyviä mieltymyksiä. Bensiini on edelleen käyttövoimista suosituin varsinkin käytetyn auton hankinnassa. Jopa 45,1 prosenttia käytetyn auton hankkineista tai sitä harkitsevista vastaajista suosii bensiiniä. Vastaavasti uuden auton hankkineista tai sitä harkitsevista 37 prosenttia suosii bensiiniä, ja täyssähköä tai ladattavaa hybridiä 32,6 prosenttia. Ostopäätökseen vaikuttavat eniten auton luotettavuus (44 %), käyttökustannukset (36,9 %) ja käyttötarve (34,4 %).

– Auton käyttötarve on turvallisuutta (27 %) ja ajo-ominaisuuksia (29,6 %) tärkeämpi hankintakriteeri. Käyttövoiman osuus ostopäätöksessä on reilun neljänneksen verran (25,9 %). Ympäristöystävällisyys on käytetyn auton hankintakriteereissä häntäpäässä (5,8 %), Drivalian Head of SME & Private Business Sami Sipilä kertoo kyselyn tuloksista.

Lähes viidennes valitsee uuden auton käyttövoimaksi hybridin ilman latausmahdollisuutta ja käytetyissäkin autoissa se on täyssähköä ja ladattavaa hybridiä suositumpi.

– Kyselyn tulokset osoittavat selvän eron kuluttajien ja yritysten autohankinnoissa. Uusista työsuhdeautoista jo 65 prosenttia on täyssähköautoja ja yritysten autopoliitikoissa painotetaan niiden ilmastovaikutusta. Kuluttajien vastauksista on tehtävissä se johtopäätös, että leasing- tai ostokustannuksia priorisoidaan enemmän kuin valitun käyttövoiman ympäristövaikutuksia, Sipilä miettii.

 

Täyssähköautot suosiossa pääkaupunkiseudulla

Maantieteellisiäkin eroja löytyy. Täyssähköauto ja ladattava hybridi ovat suosituimpia pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa. Pohjois-Suomessa valitaan sähköisistä autoista ladattava hybridi. Länsi-Suomessa bensiini on käyttövoimista vastaajien mielestä selvästi paras.

– Suomalaiset haluavat edelleen omistaa auton. Vastaajista 73,7 prosenttia hankki auton käytettynä, joka on iso haaste suomalaiselle uuden auton kaupalle. Kuten aiemmin todettu, kustannuksilla on iso merkitys. 27,2 prosenttia oli kuitenkin harkinnut uuden tai käytetyn auton hankintaa yksityisleasingin kautta. Tämä kertoo, että autoilun eri mahdollisuuksia aletaan tiedostaa aikaisempaa enemmän, mutta myös vaihtoehtoja osamaksurahoitukselle pitäisi olla laajemmin tarjolla, Sipilä toteaa.

Kyselyyn vastasi tuhat vähintään 18-vuotiasta kuluttajaa, joista noin 70 prosentilla oli omistusauto, reilulla kahdella prosentilla työsuhdeauto ja vajaalla kahdella prosentilla yksityisleasingauto. Kyselyn toteutti Syno International Omnibus-tutkimuksena 20.3.– 25.3.2025. Otos on väestöä demografisesti edustava.

Koska vastaajista suurin osa omistaa autonsa, on Sipilän mielestä hyvä ottaa huomioon se, että heidän mieltymyksensä, ja täten myös vastauksensa, eroavat paljon leasingautolla ajavista ja työsuhdeautoilijoista.

 

Onko auto edelleen statussymboli?

Kuluttajakysely on osa Drivalian laajaa autoiluun ja yritysautoiluun liittyvien teemojen tarkastelua. Esimerkiksi Drivalian videopodcast-sarjassa on käsitelty niin sähköautojen kyberturvallisuutta kuin liikenteen vihreän siirtymän mahdollisuuksiakin. Viimeksi Astara Finlandin markkinointi- ja viestintäjohtaja Niina Ahokas ja Drivalia Lease Finlandin markkinointipäällikkö Kaisa Tiira-Vahala pohtivat, millaista automainonta on Suomessa ja onko auto edelleen statussymboli. Astara on Suomessa Kian ja Mitsubishin maahantuoja.

Drivalian kuluttajakyselyn mukaan mainonnalla oli reilun prosentin verran vaikutusta ostopäätökseen, mutta brändin osuus oli 14,8 prosenttia. Auton värillä oli merkitystä 4,8 prosentin verran.

Astaran omissa tutkimuksissa on huomattu, että naapurien mielipiteellä on edelleen painoarvoa auton hankinnassa. Ahokkaan mielestä auto on edelleen tietyille kuluttajille merkki taloudellisesta varallisuudesta, ja on tärkeää näyttää muille minkälaisella autolla ajaa. Brändimielikuvat vaikuttavat ostopäätökseen.

– Usein ajatellaan, että ostopäätös tehdään vain rationaalisilla perusteilla tai näin se ainakin itse koetaan ja perustellaan. Halutaan saada taloudellisesti järkevä ja turvallinen auto, jossa on hyvä ajotuntuma. Emotionaalisilla tekijöillä on merkitystä, vaikka sitä ei ehkä myönnetäkään, Ahokas sanoo.

Kian uusien täyssähkökäyttöisten EV-mallien lanseerauksessa haluttiin säväyttää erilaisella mainonnalla. Mainontaan otettiin mukaan muun muassa kilpailijoiden hyväntahtoinen nokittelu.

– Automainonta on Suomessa varovaista, konservatiivista ja ehkä uskallan sanoa, että pikkuisen tylsää. Minusta kuluttajien on ollut vaikea saada minkäänlaista tunnetta mainoksista, Ahokas sanoo.

Lopputuloksena toiset ovat rakastaneet ja toiset vihanneet uudenlaista mainoskampanjaa.

– Tätä me halusimmekin, markkinassa ei muutu mikään, jos mainonta on kädenlämpöistä ja vähän väritöntä. Myös kilpailijoilta on tullut vain positiivista palautetta raikkaasta tuulahduksesta automarkkinointiin, Ahokas kertoo.

Drivalian Auto statussymbolina ja muuttuva mainonta -videopodcastin voi katsoa täältä

 

Lisätietoja:

Kaisa Tiira-Vahala
kaisa.tiira-vahala@drivalia.com
+358 40 154 3836

Remember Me

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.