Ammattikuljettajan terveys Huomio työhyvinvointiin ja ergonomiaan

Ammattikuljettajan terveys Huomio työhyvinvointiin ja ergonomiaan

Ammattikuljettajalla on iso vastuu itsestään, matkustajista, ajoneuvosta sekä muusta liikenteestä. Työajat ovat monesti epäsäännölliset, mikä asettaa omat haasteensa työssä jaksamiselle.

Kuljetus- ja logistiikka-alan työ on tyypillisesti vaativaa ja kuormitus haastavaa. Työvuoroihin nähden mahdollisimman säännölliset elämäntavat, tasapainoinen ruokavalio, hyvä työskentelyergonomia ja säännöllinen liikunta ovat keskeisiä työkyvyn ylläpitämiseksi pitkällä tähtäimellä.

Vastaava valmentaja ja fysioterapeutti Helena Pahkajärvi OmaValmius Oy:stä on työskennellyt pitkään ammattikuljettajien kanssa, ja pohtii, miten he voisivat saada entistä varhaisemmassa vaiheessa tukea oman terveytensä ylläpitämiseksi.

– Elämäntapojen ja oman kehon kuormituksen muuttaminen ei ole helppoa. Ulkopuolinen tuki on tärkeää, jotta myös sellaisia keinoja löytyy avuksi, joita itse ei välttämättä olisi huomannut. Kannustaminen ja välittäminen tukevat tavoitteiden saavuttamisessa, hän huomauttaa.

Onneksi työterveyshuollossa tulee muutoksia työfysioterapiapalveluiden saatavuuteen vuoden 2022 alusta: yksilölliseen ohjaukseen voi hakeutua suoraan ilman työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähetettä. Suositeltavaa onkin, että ammattikuljettajat saataisiin laajasti työfysioterapiaohjauksen piiriin.

– Kehossa on usein lihasepätasapainoa, ammattikuljettajilla erityisesti lantion ja alaraajojen alueella istumatyöstä johtuen, Helena tarkentaa.

Jos kuntoliikuntaa lisätään, vaikka kehossa on kuormitusvirheitä, rasitusvaivat katkaisevat liian usein hyvin alkaneen liikuntainnostuksen. Negatiivinen kierre on valmis, mutta työfysioterapeutin avulla suunnan saisi kääntymään. Liikunta saataisiin tuottamaan terveyttä, virkeyttä ja hyvää oloa rasituskipujen sijaan. Fyysisen työkyvyn ylläpitämisen ja kuntoliikunnan tavoitteet olisi hyvä kirjata konkreettisella tasolla kuljetusyrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja tiedottaa koko henkilöstölle, mikä edesauttaisi tavoitteiden toteutumista.

Ravitsemuksella on iso merkitys ammattikuljettajan työssä. Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokailutottumukset edistävät vireyttä ja tukevat hyvää unta, sekä ennaltaehkäisevät ylipainoa, tyypin 2 diabetesta sekä sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. Säännöllinen ateriarytmi on tärkeä.

– Ruokailla tulisi 3–4 tunnin välein ja eväitä kannattaa varata autoon, ettei sortuisi syömään vähemmän hyödyllisiä makeita tai vehnäjauhopitoisia välipaloja. Monessa ruisleivässä on yllättävän paljon mukana vehnäjauhoja. Tuoteselosteita kannattaa lukea tarkoin, hän huomauttaa.

Terveellisen ruokavalion merkitys korostuu vieläkin enemmän silloin, kun työajat vaihtelevat paljon tai sisältävät yötyötä.
Kuljetusalalla erityisesti työvuorolistojen tekijöiden on tärkeä tietää työaikojen vaikutuksesta mm. ihmisen uneen ja vireyteen, jotta pienillä valinnoilla päästään vuositasolla vaikuttamaan henkilöstön jaksamiseen ja kokonaisvaltaiseen terveyteen. Tietenkin työnantajan on huomioitava työvuoroissa tilaustöiden vaatimukset.

– Kuitenkin monella kuljetusalan yrityksellä on mahdollista huomioida haastavimpien työaikayhdistelmien kuten kerralla vain yhden päivän viikkovapaan, iltavuorosta aamuvuoroon tulemisten, tai vapailta aamuvuoroon tulemisten minimi määrä ja jakaantuminen tasapuolisesti kaikille.

Ennen- ja jälkeen -kuvat osoittavat, miten ammattikuljettajan penkki kuluu käytössä, mikä ei ole hyvä selälle eikä lonkille. Oikeaan nousuergonomiaan ja penkkien pitämiseen kunnossa pitäisikin kiinnittää paremmin huomiota.
Ennen- ja jälkeen -kuvat osoittavat, miten ammattikuljettajan penkki kuluu käytössä, mikä ei ole hyvä selälle eikä lonkille. Oikeaan nousuergonomiaan ja penkkien pitämiseen kunnossa pitäisikin kiinnittää paremmin huomiota.

 

Ennen- ja jälkeen -kuvat osoittavat, miten ammattikuljettajan penkki kuluu käytössä, mikä ei ole hyvä selälle eikä lonkille. Oikeaan nousuergonomiaan ja penkkien pitämiseen kunnossa pitäisikin kiinnittää paremmin huomiota.
Ennen- ja jälkeen -kuvat osoittavat, miten ammattikuljettajan penkki kuluu käytössä, mikä ei ole hyvä selälle eikä lonkille. Oikeaan nousuergonomiaan ja penkkien pitämiseen kunnossa pitäisikin kiinnittää paremmin huomiota.

Pienillä muutoksilla iso vaikutus

Painavien taakkojen siirrot ja haastavat työasennot altistavat erityisesti selkä- ja olkapäävaivoille. Niitä esiintyy esimerkiksi jakelu- ja säiliöautokuljetuksissa sekä pitkän matkan linja-autoliikenteessä. Yhtäkkiset siirtymiset pidemmän istumisen jälkeen fyysiseen rasitukseen, kiireinen aikataulu, paikoitellen huonosti suunnitellut lastausalueet sekä apuvälineiden puute nostavat tapaturmariskiä ja altistavat liikuntaelimistön ylikuormitukselle.

– Kuljettajia on hyvä ohjeistaa ja säännöllisesti muistuttaa kehon lyhyestäkin lämmittelystä ennen fyysistä työvaihetta, ergonomisista nosto- ja siirtotekniikoista ja apuvälineiden käytöstä, Pahkajärvi toteaa.

Helena Pahkajärvi oli tuottamassa työeläkeyhtiön kanssa Ruotsista rantautunutta Työmaa- ja Aamutreenikonseptia ensimmäisille Skanskan ja NCC:n ryhmille 2000-luvulla, ja on usein kannustanut ammattikuljettajia treenaamaan ajoneuvossa tai sen ulkopuolella vastaavasti. Toivottavasti turha ujostelu sen suhteen väistyy.

Jo lyhytkin kehon vetristely ehkäisee venähdyksiä ja madalluttaa kynnystä yleisen liikunnan lisäämiseen vapaa-ajalla. Apuvälineiden osalta työnantajan vastuulla on niiden riittävä saatavuus, työntekijän vastuulla on käyttää niitä, vaikka joskus työtahti olisi hitaampi. Oma terveys on arvokas asia.

Pahkajärvi on toteuttanut mm. satamiin, logistiikkakeskuksiin sekä linja- ja kuorma-autoliikenteelle lukuisia kuljetusalaan keskittyviä fyysisen työkyvyn ja työturvallisuuden valmennusohjelmia ja ammattipätevyyden täydennyskoulutuksia.

– On mahtavaa, kuinka usein pienillä muutoksilla pitkään vaivannut kiputila jää historiaan. Esimerkiksi kaasujalan suoristaminen ulkokiertyneestä asennosta kantapäätä polkimen kohtaan nostamalla on helpottanut monilla lonkan alueen kipuja, sekä ajoasennon suoristaminen toispuolisesta nojauksesta olkapää-hartia-niskaoireita, hän kertoo.

Pitkäaikainen toispuoleinen asento johtaa yleensä lihasepätasapainoon myös seistessä, mikä osaltaan altistaa juuri niille turhille ja yleensä toispuoleisille rasituskivuille jalkapohjista ja pohkeista selkään, kun kävelyä tai juoksua lisätään.

Oikean istuma-asennon merkitys

Istumatyö altistaa niskan ja alaselän oireille, jos asentoergonomia ei ole kunnossa eikä kompensoivaa harjoittelua toteuteta. Vastuuta on osaltaan sekä työnantajalla että työntekijällä. Liikkumaton asento heikentää myös selän aineenvaihduntaa.

Istuimen ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa hankintavaiheessa. Kunnollinen istuin pienentää ajon aiheuttamaa tärinää ja auttaa näin ennaltaehkäisemään selkävaivoja. Toki renkaiden tasapainotuksella, samoin kuin ajonopeuksilla, on myös vaikutusta asiaan.

Erityisistuimia on saatavilla ja niiden hankinnassa yrityksen kannattaa hyödyntää työterveyshuollon osaamista. Kuljettajan tulee joka kerta tarkistaa sekä oma istuma-asentonsa, että kaikki säädöt parhaalla mahdollisella tavalla juuri oman kehon mukaisiksi. Lyhyet nojaamiset vuoroin kummallekin puolelle eivät Helenan mukaan haittaa, jos asento on pääsääntöisesti keskilinjassa lievässä takanojassa ja takamus kunnolla istuimen perälle kohennettu.

Logistiikan ajoneuvoissa tämä ei ole aina mahdollista, jolloin vapaa-ajan hyvä istumatekniikka ja vastaliikkeet etenkin kallistuneiden ja kiertyneiden asentojen tasaamiseksi korostuvat. Digitaalitekniikan käyttö ja etenkin sen sijainti ajoneuvon ohjaamossa aiheuttaa usein ergonomisia haasteita. Ajoneuvojen hyttiä ei ole suunniteltu tietotekniseen työhön.

– Esimerkiksi jos oikea käsi on toistuvasti ulkokierrossa oikealla sijaitsevalle näytölle, kättä kannattaa vastavenytellä selän taakse sisäkiertoon, Helena suosittelee.

Jos selkä on toistuvasti kiertynyt samassa yhteydessä oikealle, selän kiertovenytykset vasemmalle tasaavat kuormitusta. Oma työfysioterapeutti pystyy antamaan yksilöllisesti tärkeimmät suositukset.

Kulunut istuin on terveysriski

– Olen kantanut pitkään huolta siitä, että istuinpenkit kuluvat ammattikuljettajien käytössä vinoon. Erityisesti korkeissa ajoneuvoissa, joissa kuljetaan monta kertaa päivässä edestakaisin, ja noustaan istuimelta samaa reittiä pois, istuin painuu herkästi toispuoleiseksi, hän kuvailee.

Pahkajärvi on haastatellut ajoneuvoverhoilija Laura Keihästä asiasta. Lauran mukaan monet, jotka tuovat kallistuneen penkin korjattavaksi, sanovat, että paikat kipeytyvät, kun joutuu istumaan vinossa. Ennen- ja jälkeen -kuvat osoittavat, miten penkki todellakin kuluu käytössä, mikä ei ole hyvä selälle eikä lonkille. Huomattava osa toppauksista on irronnut penkin toiselta puolen.

– Tämä johtuu istuimen toispuoleisen käytön lisäksi osin siitä, ettei nousuergonomiaan kiinnitetä riittävästi huomiota. Istuimelta kannattaa nousta keventäen, ei liukumalla. Penkin reunalle istuskelemaan ei myöskään kannata jäädä, hän kannustaa.

Työnantajan vastuulla on taas penkkien pitäminen kunnossa. Istuinosan verhoiluttaminen on usein edullisempaa kuin koko penkin vaihtaminen. Hinta on joka tapauksessa kilpailukykyinen, kun verrataan vinon istumisen aiheuttamaan viikon sairauslomajaksoon.

– Vino penkki voi vaikuttaa kaiken lisäksi monen kuljettajan selkään, jos samaa ajoneuvoa ajaa vuorollaan useampi ihminen, hän toteaa.

Oikean työergonomian avulla voidaan edistää tuki- ja liikuntaelinten terveyttä ja työssä jaksamista. Tässä onnistutaan parhaiten kiinnittämällä toistuvasti huomiota oikeisiin työtapoihin, huolehtimalla kaluston kunnosta sekä käyttämällä tarvittavia apuvälineitä.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.